Kalpamiekkailu

Seuran piirissä kalpamiekkailussa elävöitetään renessanssiajan taistelua, joka tapahtui sotakenttien sijaan arkisessa, usein kovin väkivaltaisessa siviilielämässä. Sen ympäristöjä olivat savuiset tavernat, kaupunkien kadut, maaseutukartanoiden metsäiset kujat sekä ystävällisemmissä merkeissä miekkailusalit. Tuon aikakauden miekkailu oli itsepuolustuslaji, joka oli taitona sekä välttämättömyys että muoti-ilmiö. Miekkamestarit opettivat muita puolustuksen jalossa taidossa miekkailusaleillaan muodostaen omat leimalliset tyylinsä ja koulukuntansa. Näistä maineikkaimmat tunnettiin kaukana kotiseuduiltaan, ja niiden nimet kaikuvat vielä meidänkin päiviemme miekkailu-urheilun harrastajien parissa.

SCA:ssa miekkailua pyritään harrastamaan sellaisissa muodoissa, joissa renessanssin ihmiset sen tunsivat. Tällöin miekkailijoiden liikkeet eivät vielä olleet rajoitettuja kapealle ja pitkälle matolle, vaan taistelijat kiersivät toisiaan vapaasti. Useimmat miekkailukoulut opettivat myös erilaisten, meidän päivistämme katsottuna hyvinkin eriskummallisten apuvälineiden käyttöä, joista tavallisin oli pääasiassa vastustajan miekan torjuntaan käytetty tikari. Miekkansa ohella renessanssimiekkailija saattoi turvautua taistelussa pieneen tai välillä isompaankin kilpeen, viittaansa tai tavernassa yllätettynä vaikkapa tuoppiinsa.

Kalpamiekkailu-nimen alla toiminnassamme on tätä nykyä kolme erillistä mutta toisiinsa jossakin määrin liittyvää taistelulajia. Nämä ovat kevytmiekkailu , raskas miekkailu ja pisto- ja lyömämiekkailu .

Kevytmiekkailussa aseina käytetään moderneja urheilumiekkoja (kalpa ja säilä) ja hyökkäykset rajoittuvat pistoihin ja miekan kärjellä tehtäviin viiltoihin. Kevytmiekkailu on kansainvälisen organisaatiomme piirissä pisimpään harjoitettu kalpamiekkailun muoto: ensimmäiset SCA:n kevytmiekkailusäännöt on laadittu vuonna 1978. Tämä kalpamiekkailun osa-alue on ehkä helpoiten aloitettavissa, koska keskiaikavaatteita lukuun ottamatta kaikki harrastamiseen tarvittava löytyy kotimaisesta urheilukaupasta. Suojavarusteina ovat miekkailumaski ja modernia miekkailuvarustusta vastaavat suojat.

Kun historiallinen miekkailu alkoi kymmenisen vuotta sitten saada maailmalla suosiota, ja siinä tarvittavia välineitä alkoi saada myös kaupallisilta toimittajilta, rantautui se seuran piiriin ensin raskaana miekkailuna . Tässä lajissa käyttöön otettiin historiallisia esikuviaan huomattavasti urheilumiekkoja enemmän muistuttavat aseet sekä niiden vaatima jäykästä materiaalista valmistettu kaulasuoja ( gorget ). Raskaassa miekkailussa käytetään varustusta lukuun ottamatta pitkälti samoja sääntöjä kuin kevytmiekkailussa. Tottumukselle, turvallisuudelle ja mukavuudelle on historiallisen autenttisuuden kustannuksella tehty se myönnytys, että miekalla ei edelleenkään saa lyödä vastustajaansa. Hyökkäykset on kevytmiekkailun tapaan rajoitettu kevytmiekkailusta tuttuihin pistoihin sekä miekan terällä tai kärjellä tehtäviin viiltoihin. Sääntöjen samankaltaisuudesta huolimatta lajit poikkeavat toisistaan käytännössä. Raskaammilla aseilla renessanssin miekkamestarien opettamat tekniikat olivat luonnollisia ja toimivia, ja historiallisten aseiden kauneus houkutti nopeasti uusia harrastajia. Näin laji alkoi vähitellen vakiinnuttaa asemaansa seuran kalpamiekkailutoiminnassa. Raskas miekkailu sopii hyvin aloituslajiksi harrastajalle, joka on kiinnostunut tutustumaan miekkailuun autenttisen tuntuisilla aseilla, mutta joka ei halua suoraan asettua alttiiksi ottamaan vastaan teräsmiekan lyöntiä.

Kolmannessa ja uusimmassa lajissa, pisto- ja lyömämiekkailussa , pyritään simuloimaan ja kokeilemaan mahdollisimman autenttisilla aseilla kaikkea sitä, mitä renessanssiaikana eläneet miekkailijat tekivät. Tässä lajissa ovat nimen mukaisesti mukana niin lyönnit kuin pistotkin, ja sen harrastaminen edellyttää muita lajeja merkittävämpiä suojavarusteita. Pisto- ja lyömämiekkailun pakolliset suojaukset ovat jäykkä materiaali kyynärpäissä ja pään takaosassa suojaamassa lyönneiltä sekä miekan kahvan, jäykän rannesuojan tai riittävän pehmustuksen tuoma suoja käsille. Lisäksi kaikille osallistujille suositellaan riittävää pehmustusta sekä polvi- ja säärisuojia.

Koska pisto- ja lyömämiekkailu on vielä tuore tulokas, lajissa ei vielä nykyisin voida järjestää useiden miekkailijoiden yhtäaikaisia yhteenottoja. Muissa kahdessa lajissa tämä on mahdollista, ja tällaisissa taisteluissa voidaan käyttää apuaseina varhaisia tuliaseita mallintavia välineitä (kuminauhapistooli), jotka tekevät taistelusta usein aivan toisella tapaa haastavan ja mielenkiintoisen kokemuksen.

Kuinka turvallista tämä kaikki oikeastaan on?

(Tai mitä minun on hyvä tietää, kun haluan – tai lapseni/puolisoni/ystäväni kertoo haluavansa – harrastaa kalpamiekkailua keskiaikaseurassa)

Kaikessa seuran piirissä harrastettavassa taistelutoiminnassa käytetyt säännöt on huolellisesti testattu ja tarkoin harkittu, eikä onnettomuuksia juurikaan satu edes kansainvälisellä tasolla. Miekkailussa käytetään joko urheilumiekkoja (kevytmiekkailussa), jotka ovat juuri niin turvallisia kuin olympiatasollakin harrastettavan lajin välineistöltä voi odottaa, tai (raskaassa ja pisto- ja lyömämiekkailussa) luotettaviksi havaittujen valmistajien tätä toimintaa varten kehittämiä historiallisia esikuviaan muistuttavia aseita. Kentällä käytettävät miekat ovat aina teriltään tylsiä, ja niiden kärjissä on useampikertainen suojaus, joka estää miekan metallikärjen osumisen ottelijaan.

Suojavarusteita koskevat vaatimukset on kirjattu seurassa kansainvälisesti käytettäviin sääntöihin, eikä niistä tehdä poikkeuksia. Suojavarusteet ja miekat tarkastetaan ennen jokaista harjoitusta ja ottelua, jotta voidaan tietää miekkailijoiden olevan niin hyvässä turvassa kuin urheillessa ylipäätään on mahdollista.

Seuran piirissä tapahtuviin miekkailuotteluihin voi osallistua vasta suoritettuaan kaikilta ottelijoilta vaaditun ase- ja lajikohtaisen virallistuksen. Virallistaminen edellyttää, että harrastaja osoittaa tuntevansa säännöt ja osaavansa soveltaa sekä niitä että miekkailutekniikoita, voimankäyttönsä halliten. Toisin sanoen harrastajan on osoitettava olevansa turvallinen vastus seuran muille miekkailijoille. Ennen virallistamista voi osallistua vain harjoituksiin, kokeneiden miekkailijoiden valvonnassa ja ohjauksessa.

Miten tähän pääsee mukaan?

Kalpamiekkailun aloittaminen SCA:ssa edellyttää yleensä ainakin jonkin verran varusteiden hankintaa. Ostoksille ei kuitenkaan kannata rynnätä heti miekkailukärpäsen purtua, vaan asiasta kannattaa keskustella seuran kalpamarskin ja muiden kalpamiekkailijoiden kanssa. Heiltä saa helposti hyviä vinkkejä siihen, millaisilla varusteilla pääsee alkuun. Tarvittavat varusteet vaihtelevat lajin mukaan.

Seuran piirissä ei kalpamiekkailusta ole järjestetty alkeiskursseja vaan miekkailemaan pääsee tutustumalla kalpamiekkailuun joko arkisissa harjoituksissa tai tapahtuman yhteydessä ja aloittamalla sitten oman asteittain kasvavan osallistumisen seuran kalpamiekkailuun.

Jos kalpakärpänen on päässyt puraisemaan ja haluaisit tietää enemmän voit ottaa yhteyttä oman paikkakuntasi kalpamiekkailijoihin, paikalliseen keskiaikayhdistykseen tai sitten suoraan kalpamiekkailua Aarnimetsässä koordinoivaan kalpamarskiin.

Lisää aiheesta:

Drachenwaldin kuningaskunnan miekkailusäännöt

Kuningaskunnan taistelutoimintaa koskevat tiedot löytyvät yleisesti osoitteesta http://www.drachenwald.sca.org/Marshal/kingdomregs.php, jossa miekkailusäännötkin sijaitsevat (http://www.drachenwald.sca.org/files/marshal/fencing/fencerules.htm) Tällä hetkellä kuningaskunnan sivuilla olevat säännöt eivät kuitenkaan vastaa viimeisintä versiota, jonka voi käydä hakemassa esimerkiksi täältä: http://www.loughdevnaree.org/KingdomFencing/.Kuninkaallinen miekkailuakatemia

Kuningaskunnasamme toimii Heidän Majesteettiensa suojeluksessa miekkailuakatemia, johon kuka tahansa miekkailusta kiinnostunut Drachenwaldin kruunun uskollinen alamainen voi liittyä. Kuninkaallinen miekkailuakatemia on sekä kalpamiekkailu- että oheistoimintaa järjestävä taho.

Kuninkaallinen miekkailuakatemia: http://www.drachenwald.sca.org/files/marshal/fencing/academy.htm

Akatemian säännöt laajemmin: http://www.drachenwald.sca.org/files/marshal/fencing/charter.htmCut and thrust.org

Pisto- ja lyömämiekkailua esittelevä sivusto, jolta löytyy mm. useita renessanssin miekkailuoppaita sekä vertailua kansainvälisen seuramme eri kuningaskuntien miekkailutapojen välillä.

Linkki: http://www.cutandthrust.org/William E. Wilsonin kalpamiekkailusivut

William E. Wilson on ehkä merkittävin yksittäinen vaikuttaja siihen, että meillä kansainvälisenä seurana on kalpamiekkailussamme myös pisto- ja lyömämiekkailu. Näiltä englanninkielisiltä sivuilta löytyy monipuolisesti materiaalia ja linkkejä historiallisen miekkailun harrastamisesta niin meidän seuramme piirissä kuin laajemmissakin yhteyksissä.

Linkki: http://jan.ucc.nau.edu/~wew/fencing.htmlKuningaskunnan miekkailulistoja

Kuningaskunnan yleisesti kalpamiekkailulle omistetun sähköpostilistan kotisivu, jolta liittyminenkin käy näppärästi http://groups.yahoo.com/group/drachenrapier/ sekä pisto- ja lyömämiekkailun vastaava osoite: http://groups.yahoo.com/group/drachensidesword/.